Meidän koulutusryhmä valmistaa koruja Yle:n Keski-Suomen alueuutisissa. Eilinen klo19 lähetys on katsottavissa kuukauden päivät, juttu alkaa 6:48 kohdalta jos ei jaksa katsella kokonaan :)
Käsityö yhä pinnalla
Kaunista viikonloppua kaikille!
28 syyskuuta, 2013
26 syyskuuta, 2013
Pakurikääpää, sipulikääreitä ja yksi kadonnut puikko
Se on syksy oikein todella! Pitkä kuuma kesä jatkui lämpimänä syksynä, kunnes sää yhtäkkiä kylmeni, tuuli alkoi puhaltaa jäätävästi ja satoi rakeitakin. Meidän perheessä on viime ja tällä viikolla sairasteltu korkeaa kuumetta ja lieviä korvaoireita. Kukin lapsista kuumeili vuorollaan, mutta tauti talttui onneksi nopeasti.
Viime viikonloppuna kävimme mökillä. Olemme aina välillä rapsutelleet rantakoivun pakurikääpää, keittäneet teeksi. Runsaan luomuhunajan kanssa nautittuna se on mitä ihanin voimajuoma!
Ai niin, pikkuisten korvakipuihin olemme käyttäneet hoidoksi sipulikäärettä. Sain vinkin kerran eräältä parantajalta ja se on auttanut meitä sekä monia tuttaviammekin! Kääräisemme ihan pikkuisen keltasipulimurskaa sideharson palaan, teippaamme haavateipillä korvaan yön ajaksi. Valkosipulista teemme isompia nyyttejä ja laitamme tukkoisen sängyn vierelle. Tuoksu on melkoinen mutta höyryt tehokkaita. Sipulit puhdistaisivat huoneilmaakin.
Viime viikonloppuna kävimme mökillä. Olemme aina välillä rapsutelleet rantakoivun pakurikääpää, keittäneet teeksi. Runsaan luomuhunajan kanssa nautittuna se on mitä ihanin voimajuoma!
Ai niin, pikkuisten korvakipuihin olemme käyttäneet hoidoksi sipulikäärettä. Sain vinkin kerran eräältä parantajalta ja se on auttanut meitä sekä monia tuttaviammekin! Kääräisemme ihan pikkuisen keltasipulimurskaa sideharson palaan, teippaamme haavateipillä korvaan yön ajaksi. Valkosipulista teemme isompia nyyttejä ja laitamme tukkoisen sängyn vierelle. Tuoksu on melkoinen mutta höyryt tehokkaita. Sipulit puhdistaisivat huoneilmaakin.
Varasin viime sunnuntaina mökin kuistille pakuriteetä ja käsityön, silkkivillalangan josta teen tyttärelle säärystimiä, mutta tunnelmakuvan ottamisen jälkeen tajusin että viides puikko olikin kadonnut. Eli join vain teen.
Terveyttä ihan jokaiselle!
Valoa syksyn pimeyteen!
Taitokeskuksella kävi tänään Ylen toimittaja ja kuvaajat tekemässä juttua huomisiin Keski-Suomen uutisiin. Jännää! Ymmärtääkseni juttu liittyy juuri nyt meneillään olevaan käsityön juhlavuoteen.
Tulevana viikonloppuna olisi taas perinteinen Valo virtaa -valotapahtuma Tourujoella! Kopsaan mainoksen Aivian sivuilta.
Valoisaa päivänjatkoa jokaiselle!
Tulevana viikonloppuna olisi taas perinteinen Valo virtaa -valotapahtuma Tourujoella! Kopsaan mainoksen Aivian sivuilta.
VALO VIRTAA -valotapahtuma Tourujoella pe 27.9. klo 20
Joka vuosi isommaksi kasvanut ihana Valo Virtaa tapahtuma on taas käsillä. Tourujoen virtaan lasketaan jälleen satoja valoteoksia. Mukana Taitokeskus ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Siltojen alla elämysnäyttely, ympäristötaideteos Kuusikko-valo-olotila, joka on avoinna 26.9.-29.9. Tämä tapahtuma ei maksa mitään. TERVETULOA TUNNELMOIMAAN!
Ensi viikolla alkaa valaisintyöpaja, jossa valmistamme valaisimet metallilangasta ja paperista. Osuin Käsityönmuseon aulagalleriaan Tekemisen iloa -näyttelyyn viime viikolla. Siellä olikin paperisia valaisimia, joiden vierellä tuumasin hetken ideoita omaan valaisimeeni.
Valoisaa päivänjatkoa jokaiselle!
25 syyskuuta, 2013
Ihania syyspäiviä ihan jokaiselle!
Kuvakansioistani löytyi vuosien takaisia syyskuvia, joiden tunnelma inspiroi koostamaan pienen syksyisen postauksen niistä iloista, joita luonto on tänä syksynä meille antanut. Kuvat ovat siis vanhoja, niiden tekstit tämän syksyn hetkistä.
Oravia tuntuu juoksentelevan nyt joka paikassa,
yhtenä päivänä pieni pörröhäntä istui päiväkodin portin vieressä
meitä vastassa.
Auringonkukat ilostuttavat siellä täällä. Sain niitä lahjaksi äidiltäni
ja laitoin iloiset aurikoiset vanhassa maitotonkassa ovemme pieleen.
Ja omenaiset, punaposkiset, ihanaiset!
Paistoin perinteistä omena-ansaa päiväkodin sadonkorjuujuhlaan
ja koulukaverini toi omenapaistosta kouluun kahvitaukomme piristykseksi.
Kärpässienet ilostuttavat vaikkei niihin saakaan koskea...
Liekkien lämpö syysilloissa...
Luontorakkaus.
Ja ne villasukat! On ihanaa pukeutua lämpöiseen villaan!
Iloitaan syksystä, sen tunnelmallisuudesta ja tarpeellisuudesta!
Kaikilla vuodenajoilla on merkityksensä meille.
Kaikilla vuodenajoilla on merkityksensä meille.
Kaikkea hyvää jokaiselle!
Maisemia Saaristomereltä tuntureille - kuvakisan 2013 voittajakuvat
Kävimme kesällä Leivonmäen kansallispuistossa ja lähetin sieltä ottamani valokuvan Euroopan kansallispuistopäivän ja kahdeksan juhlavuottaan viettävän kansallispuiston kunniaksi järjestettyyn kuvakisaan. Hetki sitten kävin katsomassa kansallispuiston sivuja ja sieltä löytyikin linkki kuvaesitykseen, johon on koottu jokaisen kansallispuiston kolme parasta kuvaa. Minun kuvaani sieltä ei nyt löydy, kauniita luontokuvia sen sijaan paljon, paljon!
Kuvaesitys
Ihania syyspäiviä ja villasukkia jalkoihin jo luontoretkillekin! Täällä Jyväskylässä satoi rakeita tänään... hrr!
Kuvaesitys
Ihania syyspäiviä ja villasukkia jalkoihin jo luontoretkillekin! Täällä Jyväskylässä satoi rakeita tänään... hrr!
10 syyskuuta, 2013
Kukkaishoivaa
Kokeilin kukkaisveden tekemistä kesäisellä mökkireissulla, kun satuin löytämään ihanan vanamopaikan. Vanamovesi valmistui metsässä päivän aikana, nautin sen mieheni kanssa iltahämärissä. Kaunis päätös yhteiselle kesälomapäivällemme!
Kukkaterapian mukaisesti valmistettua veteni ei suoranaisesti ollut, mutta etsin silti tietoa vanamon terapeuttisista vaikutuksista. Frantsilan Vanamo kukkaterapiatipoista kerrotaan seuraavaa:
Auttaa syventämään ja parantamaan ihmissuhteita
Käyttötarkoitus
- Luomaan soljuvuutta elämään
- Auttamaan läheisten ihmisten välisissä ristiriidoissa
Vanamo tasapainottaa ja herkistää kuuntelemaan ja nauttimaan omasta sisäisestä olemuksesta.
Se lähentää ihmissuhteita ja erityisesti parisuhdetta. Uutos lisää kärsivällisyyttä ja auttaa yhteisen sävelen löytämisessä esim. itsenäistymisen ja parisuhteen kriiseissä.
Se luo tyytyväisen olon ja auttaa tunteiden käsittelyä.
Motto
”Olen sopusoinnussa itseni ja läheisteni kanssa”
”Olen sopusoinnussa itseni ja läheisteni kanssa”
Oikeaoppinen kukkaterapia kiinnostaa niin ikään ja luulen että ensi kesä tulee olemaan tämän oppimisen aikaa! Ilmoittauduin juuri Steinerpedagogiikan opintoihin ja siihen liittyy kesäopintoja kasveista, joten tulen viettämään hetkiä luonnonhelmassa. Oon innoissani näistä uusista koulunpenkeistä joilla olen ja joille pääsen - kädentaitojen työpajojen, steinerpedagogiikan, kasvivärjäyksen ja satuhieronnan tiimoilta!
Ihania uuden oppimisen hetkiä ihan jokaiselle! Kaikkea hyvää!
06 syyskuuta, 2013
Kosketus itsetunnon vahvistajana
Laitan vielä näin yösydännä yhden linkkivinkin ~ Kosketus aikuisen itsetunnon vahvistajana.
Ilokseni huomasin Satuhieronnan sivustolta, jossa tämä linkkivinkkikin sijaitsee, että Satuhieronnan ryhmänohjaajakoulutus on tulossa Jyväskylään! Kyselin sitä viime keväänä Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja nyt se on toteutumassa. Täytyy ilmoittautua mukaan!
Hyvää yötä... ja huomenta, ihan pian! Toivottaa yökyöpeli
Ilokseni huomasin Satuhieronnan sivustolta, jossa tämä linkkivinkkikin sijaitsee, että Satuhieronnan ryhmänohjaajakoulutus on tulossa Jyväskylään! Kyselin sitä viime keväänä Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja nyt se on toteutumassa. Täytyy ilmoittautua mukaan!
Hyvää yötä... ja huomenta, ihan pian! Toivottaa yökyöpeli
Kaksiosainen japanilainen rasia
Koulussa on ihanaa! Tällä viikolla olemme saaneet oppia japanilaisiin rasioihin. Otin kaksiosaisen rasian teosta kuvasarjan portfoliotani varten ja liitän sen tänne työvaihekuvauksen kera. Rasioiden näpertäminen on kivaa ja päällisiksi sopivat niin kauniit tapetit kuin kankaatkin. Tähän rasiaan käytin tapettia, mutta jos käyttäisi kangasta, se olisi hyvä ensin taustata silitettävällä tai liimattavalla taustauskankaalla, jotta rasiasta tulee siistimpi.
12. Valmista!
Kaksiosainen japanilainen rasia
Tarvikkeet
2mm paksua konepahvia, tapettia päällystämiseksi, puuliimaa
ja napakka sivellin, liimausalusta eli vaikka sanomalehteä, mattoveitsi, leikkausalusta, metalliviivain ja
teräväkärkinen lyijykynä, suuria kirjoja painoksi, taittoluu tai vaikka puinen
voiveitsi.
Työvaiheet
1. Rasian
valmistus alkaa pohja- ja kansikappaleen mitoittamisella konepahville.
Rasian kansikappaleen pohja on 5mm isompi leveydeltä ja korkeudelta, jotta
kansi mahtuu hyvin pohjan päälle. Tässä rasiassa pohjakappaleen pohja on
kokoa 7cm*7cm, reunat 4cm eli kappale kokoa 15cm*15cm. Rasian
kansikappaleen pohja on kokoa 7,5cm*7,5cm, reunat 2,5cm eli kappale kokoa
12,5cm*12,5cm.
2. Leikataan
mattoveitsellä metalliviivainta apuna käyttäen kappaleet irti pahvista.
Pahvi leikkautuu siistimmin, kun tehdään useita kevyempiä viiltoja samaan
kohtaan.
3. Mitoitetaan
tapetin nurjalle puolelle päällystyspaperit rasian kappaleiden sisäpintoja
varten. Tapetista leikataan hieman suurempi kuin pahvit ovat, tarkkoja
mitoituksia ei tarvita. Piirsin pahvikappaleet tapetille ja lisäsin hieman varaa. Liiat tapetit leikataan myöhemmin pois.
4. Puhtaalla
liimausalustalla levitetään liima pahvikappaleiden mitoittamattomille
puolille keskeltä reunoille sivellen. Nostetaan pahvi tapetille, painetaan
hyvin paikoilleen, sivellään taittoluulla ilmakuplat pois ja asetetaan
kappaleet painavan kirjan alle kuivumaan. Kuvassa oleva liimainen pahvi on menossa omalle tapettipalalleen joka ei näy kuvassa, vieressä on tapetoitu kansipahvi ja taittoluu.
5. Mitoitetaan
tapetille päällystyspaperit rasian kappaleiden ulkopintoja varten. Paperi
mitoitetaan huolellisesti samalla lailla kuin pahvikappaleet, mutta lisätään vielä 1,5cm kääntövara joka puolelle. Kulmiin voi jo nyt piitää viivat myöhempää kulmien leikkausta varten.
6. Kirjan
alla kuivuneet sisäpintojen tapetit tasataan mattoveitsellä pahvin reunaa
myötäillen. Poistetaan kulmapalat ja tehdään hennosti viiltoja kumpaankin
kappaleeseen niiden pohjan ja reunojen välisiin viivoihin sen verran, että
reunat nousevat helposti pystyyn. Älä leikkaa liian syviä viiltoja ja
katkaise reunoja irti pohjasta! Nostetaan laidat pystyyn. Laitoja
nostaessa voi painella taittoluulla taitoskohtaa sisäpuolelta.
7. Pohjakappaleen
laitojen kulmat kohdistetaan
kuvassa näkyvällä tavalla. Rasian laitoja voi painaa sormin alaspäin jos
ne näyttävät erikorkuisilta.
8. Maalarinteipit laitetaan niin, ettei missään
kohdassa ole useampaa teippikerrosta päälletysten. Ennen kannen teippausta
on hyvä sovittaa kantta paikoilleen ja tarvittaessa kiinnittää teipit
väljemmin, jotta kansi on sopiva.
9. Levitetään
liima rasian pohjaan, vähempikin riittää kuin mitä kuvassa näkyy! Painetaan tapetille, silotellaan. Leikataan saksin
paperin nurkista kolmiot pois siten, että muodostuu suorakaiteen muotoinen
linja sekä tiimalasimainen linja. Leikkaa ajatuksen kanssa oikeat
kulmapalat, jottei tule joulutorttumainen :)! Saksitaan tiimalaseista pois vielä pienet palat.
10. Levitetään
liima tapetille rasian reunasta ulkolaitoja kohti yhteen reunaan
kerrallaan, painellaan reuna paikoilleen, silotellaan pois ilmakuplat. Taivutetaan
1,5cm vara rasian sisäpinnalle, siistitään nurkat painellen ja taittoluuta
apuna käyttäen. Liimaa ensin tiimalasimaiset tapetit, viimeiseksi
suorakaiteet!
11. Jos sisäpinta on epäsiisti,
kirurginveitsellä voi vielä siistiä.
MUISTA! Puhtaat kädet, puhdas
liimausalusta ja tarkkaan mitatut sekä ohuella lyijykynänterällä mitoitetut
piirrokset, niin rasiasta tulee siisti!
02 syyskuuta, 2013
Pieni kakkupuoti
Pääsin kuvaamaan ystäviäni promootiopäivään, joka oli viime viikon lauantainä. Promootion aattona lupauduin myös täytekakun tekoon hetken mielijohteesta, kun ystäväni harmitteli ettei ehtisi leipoa millään. En ole mikään taituri, marsipaaniakin kokeillut ainoastaan kerran. Ystäväni silinterikakkuhaaveista kauhistuttuani tarjosin avuksi tavallisempaa kakkua ja sekin ilahdutti. Kuitenkin tarvikkeita kaupan hyllyltä valikoidessani katseeni osui silinterinmustaan sokerimassaan, enkä voinut jättää sitä hyllyyn...
Katsoin edellisenä iltana elokuvan Pieni suklaapuoti. Ihan niin taianomainen ei ollut oma kakkupuotini. Silinteriä kakusta ei tullut, huopahattu pikemminkin, mutta ystäväni yllättyi ja ilahtui, mikä oli tärkeintä!
Pohjia tein useamman, jotta sain hatulle korkeutta ja siltikin sitä oli liian vähän. Pohjat tein pellillä seuraavalla ohjeella.
Väliin laitoin valmista vaniljavanukasta, omatekoista vadelmahilloa ja kermavaahtoa.
Kakun pintaan valmistin sokerikreemi väliin jotta kuorrute pysyi hyvänä eikä kostunut. Kreemin tein tällaisella ohjeella.
Koristeluun käytin mustaa sokerimassaa kaksi pakettia, lakritsaa sekä apukäsiä kun meni hermot :)!
Oli ihan hyvää!
Katsoin edellisenä iltana elokuvan Pieni suklaapuoti. Ihan niin taianomainen ei ollut oma kakkupuotini. Silinteriä kakusta ei tullut, huopahattu pikemminkin, mutta ystäväni yllättyi ja ilahtui, mikä oli tärkeintä!
Pohjia tein useamman, jotta sain hatulle korkeutta ja siltikin sitä oli liian vähän. Pohjat tein pellillä seuraavalla ohjeella.
4 munaa
1,5 dl sokrua
2 dl perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
Väliin laitoin valmista vaniljavanukasta, omatekoista vadelmahilloa ja kermavaahtoa.
Kakun pintaan valmistin sokerikreemi väliin jotta kuorrute pysyi hyvänä eikä kostunut. Kreemin tein tällaisella ohjeella.
125 g voita
1 tl vaniljasokeria
4 dl tomusokeria
1 rkl vettä
Voi pehmennetään pehmeäksi monitoimikoneella tai sähkövatkaimella.
Lisätään teelusikallinen vaniljasokeria.
Sekoitetaan tomusokeri joukkoon vähän kerrallaan samalla vatkaten.
Lisätään vielä vettä ruokalusikallinen ja vatkataan hetkinen.
Koristeluun käytin mustaa sokerimassaa kaksi pakettia, lakritsaa sekä apukäsiä kun meni hermot :)!
Oli ihan hyvää!
Ai niin, ystäväni kysyivät minulta promootiokulkueen kuvaamisen jälkeen, näinkö kenties alkupäässä kulkeneen presidenttimme. En nähnyt. Yhdessä kuvistani hän kuitenkin näkyi. Tämä kuvaaja oli seisonut niin nenä kiinni kamerassa, ettei huomannut kuka käveli linssissä :)
01 syyskuuta, 2013
Kaulaliina
Tämä lanka on keväinen heräteostos Taitoshopista, Pirkanmaan kotityö ry:n turkoosi Kirjo-Pirkka. Aloin neuloa siitä kaulaliinaa helmineuleena ja mietin samalla kenelle liinanen tulisi.
Kaulaliina valmistui kesällä ja sen sai äitini.
Kaulaliina valmistui kesällä ja sen sai äitini.
Lähteeltä syksyyn
Eilisellä lähdekäynnillämme ymmärsin, että oli elokuun viimeinen päivä ja syksy olisi täällä pian myös nimikkokuukaudellaan! Pitkän, valoisan ja aktiivisen kesän jälkeen tuntuukin jo siltä, että on valmis vuodenajan vaihtumiseen: kynttilöiden liekkeihin hämärissä illoissa, tunnelmallisiin hetkiin syksyn väreihin kietoutuvan luonnon keskellä, kirpeisiin aamuihin jotka nipistelevät posket punaisiksi, villasukkiin ja kaulaliinoihin, vilttihetkiin ja höyryäviin juomiin. Tule vain jo syksy!
Osan juomavedestämme noudamme Jyväskylän Haukkalan lähteeltä. Se maistuu erilaiselta kuin kraanavesi ja jokunen vuosi sitten jopa lääkäri suositteli miulle lähdeveden käyttöä juomavetenä. Onneksi Jyväskylässä on niin ihana lähde! Eräs lähteellä tapaamani mies kertoi hakeneensa lähdevettä jo vuosikymmenten ajan työskenneltyään ensin vedenpuhdistamolla. Mies tiesi luetella mitä kaikkea kraanaveteen laitetaan. Pidän muutenkin Haukkalan lähteen ympärillä suojana olevasta luonnonsuojelualueesta.
Hyvää oloa jokaiselle ja kauniita syksyisiä hetkiä myös luonnonihmeiden äärellä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)