30 toukokuuta, 2015

Käsityökoulut 25 vuotta!

Laitan vielä yhden linkkivinkin, jos joku kaipaa huomiselle tekemistä. Nimittäin Jyväskylän käsityökoulu täyttää tänä vuonna 25 vuotta ja sen kunniaksi tällaista! Minunkin piti käydä tämä katsomassa, mutta saapahan nähdä jääkö se nyt ikävä kyllä väliin.

Minulla oli tilaisuus olla apuopena käsityökoulussa nyt loppukeväästä. Pääsin auttamaan 4-6-vuotiaita keppihevosten valmistamisessa. Tällä kertaa keppihepat ommeltiin huopakankaasta ja hienoja heppoja niistä tulikin! Muutamat hepat saivat jo nimetkin ja nopeimmat parturoivat heppojen harjoihin kesäkampaukset.

Kesälaitumille siis!

Räsymattoja

Sain tällä viikolla palautettua steinerpedagogisen päättötyöni kymmensivuisen kirjallisen osan. Päättötyöni aiheena oli maton kutominen itse leikatuista kuteista. (Niin ja siis steinerpedagogiset opinnot ovat kuitenkin vielä komeasti kesken, useampikin tehtävä on vielä tekemättä...) Halusin oppia äitini ja mummoni taidon. Ensimmäinen käsityömuistoni kun liittyy juuri kudontaan. Äitini ja mummoni leikkasivat matonkuteita ja kutoivat mattoja suurilla kangaspuilla mummolassa.

Tein ensimmäisen räsymattoni, violetin ja pinkin sävyisen, omalla ajalla. Toisen räsymattoni, sinisävyisen farkkumaton, tein kudonnan jaksolla käsi- ja taideteollisuusalan opinnoissa. Jaksolla pääsin oppimaan myös loimen luomista sekä kankaan rakentamista kangaspuihin. Niitä en kyllä osaisi itsenäisesti vielä tehdä, joten tahtoisin harjoitella lisää.

Tuntui mukavalle sijoittaa perheen rikkinäiset vaatteet ja lakanat räsymattoihin. Ensimmäiseen mattoon meni paljon tyttärieni vanhoja vaatteita ja toiseen mattoon pojan vaatteita. Kuteiden leikkaaminen on melkoinen urakka, mutta kyllä se kannattaa! Jotenkin räsymatoissa on vaan ihan oma tuntunsa.

Paljon oisi vielä opittavaa kudonnassakin. Opiskelukaverini, kudonnan artesaanin, ihanat työt lisäsivät intoa oppia lisää!




Pianhan sitä pääsee jo kesäisille mattopyykeillekin...

Mosaiikkia ja betonia

Mosaiikkijaksolla kokeilin minimosaiikkia kolmen korun verran. Tykkään tehdä mosaiikkitöitä, joten tykkäsin myös tästä miniversiosta! Suurempiin mosaiikkitöihin olen käyttänyt liimaksi Erikeeperiä, mutta minitöihin minulla oli erillinen korujen valmistukseen sopiva liima, jonka tilasin Mosaiikkimiljööstä. Saumaukseen käytin samaa saumausainetta kuin suuremmissakin töissä.





Valmistin myös kaksi mosaiikkiruukkua. Näihin käytin laatan palasia, jotka pistin pieniksi vasaralla. Käärin laatat sanomalehden sisään ja naputtelin ne rikki. Ruukkujen yläosaa tehdessäni kokeilin myös mosaiikkipihtejä, joilla leikkasin palasia sopivan muotoisiksi. Ruukut ovat vielä hyllyssä koululla. Täytyisi puhdistaa ne sauma-aineesta.





Rikkinäisistä sydänmukeista ja sydänkumppareistakin syntyy uutta. Sydänmukien uuden elämän idean opettajamme kertoi löytäneensä Strömsö -ohjelmasta. Rikoin vasaralla ja mosaiikkipihdeillä yhden mukin, minkä jälkeen hioin vesihiomakoneella palasten reunoja. Palasiin pitäisi vielä etsiä joko rintaneula- tai pinssikiinnike. Sydänkumppareihin valoin betonin. Betonisaappaat pääsevät ulkokoristeiksi kesän ajaksi, kunhan irrotan ne kokonaan kumppareiden sisältä. Nämä työt ovat siis vielä kesken. Kuvissa näkyvät rikkinäiset mukit ja kumpparit sekä sirpaleet ennen hiomista. Laitan myöhemmin kuvia, mitä niistä syntyy.








Tein betonista myös kaksi kirjainta hiekkakakkumuoteilla. Niiden sisään sujautin metallilankaa, että ovat kestävämmät. Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku...





Nyt onkin ihanaa laitella kesäkukkia ja kasvimaita. Pääsin viime viikonloppuna käymään kangasniemeläisen puutarhan, Tuomiojan tarhan, puutarhapäivässä. Sieltä ostin pieniä ihanuuksia kotitalomme oven pieleen ja yksi kukkalaatikkokin olisi kiva vielä täyttää jollain ihanilla kukilla. Kasvatimme jonkin verran taimiakin. Laitamme osan kasvamaan joko mummolaan tai mökille, osan ehkä kasvulaatikkoon kotitalomme pihaan.

Mukavia kesäisiä puuhia jokaiselle!

Kesänmerkkejä

Viime viikonloppuna kävin maalla ja sain maistella koivun mahlaa. Kävin myös keräämässä vähän nokkosia kosken rannalta, paikasta josta niitä aina kerään. Nokkoset ovat kuivumassa nyt. Pitäisikin tehdä nokkosletut lähiaikoina... Joutseniakin näin, tällä kertaa pellolla. Kyykistelin tien pientareella kamerani kanssa, muka huomaamattomana. Joutsenet pälyilivät minua epäluuloisena, ulahtelivat varoituksia toisilleen ja kävelivät kauemmaksi. Kamerani objektiivissa loppui mitta.











Tämä aika vuodesta on valtavan kaunis! Tällä viikolla on ollut pari kokonaan kesäisen lämmintä päivää, mutta joinakin päivinä tuuli on ollut vielä kurjan kylmä. Tuomenkukat tuoksuvat jo, on ihanan valoisaa ja luonto niin puhdas, uusi, vihreä.

Tänä viikonloppuna juhlimme lasten kevätjuhlia. Jo joutui armas aika ja suvi suloinen! Ihanaa kesäviikonloppua jokaiselle!

02 toukokuuta, 2015

Kevät antaa


Minun oli tänä viikonloppuna tarkoitus käydä maalla katsomassa paitsi joutsenia myös keräämässä ensimmäisiä nokkosia, joita kuulin jo nousseen. Koivun mahlaakin olisin saanut maistella. No, suunnitelmiin tuli muutos, mikä harmittaa, mutta täytyy toivoa, että uusi tilaisuus tälle reissulle tulisi pian.

Vanhoja nokkosiakin on kyllä vielä. Nämä nokkoset ovat vuosien takaa, ripustin ne kuistille maalla, mutta myöhemmin opin, että ne olisi parasta kuivattaa hämärässä paikassa. Viime kesän nokkosia kuivatin kaapissa. Nokkosta olen rapistellut ruokiin aina toisinaan.





Hyvää toukokuun ensimmäistä viikonloppua kaikille!