Lehtivihreitä ruokaan ja talven varalle

Tämä kesä on ollut ihana säiden puolesta! Lämmin jakso alkoi jo toukokuussa ja sen jälkeen kauniita päiviä onkin riittänyt. Ja väliin olemme saaneet myös jokusia sadepäiviä, joina luonto tuoksuu vihreämmältä ja raikasta ilmaa on ihana hengittää.

Olen muutamien vuosien ajan kerännyt lehtivihreää ruuanlaittoon, lisäillyt nokkosia, poimulehtiä, voikukanlehtiä, koivunlehtiä, piharatamoita pirtelöihimme, keittoihimme, kerännyt kasveja talvivarastoa varten kuivattavaksikin. Nokkonen on minulle erityisen rakas. Sitä keräsin tänäkin vuonna suuren sadon kosken partaalta. Pimeänä vuodenaikana on ihanaa rapistella ruokiin kesämuistoja. On kuin aurinko hetken hipaisisi ihoa, koski laulaisi laulujaan.

Erään ihanaisen sadepäivän lounaaksi kokkasin tomaattikeittoa, johon lisäsin hiukkasen sateen pesemiä lehtivihreitä ja keiton kaveriksi leivoin hiivatonta, vehnätöntä leipää, jota teen milloin mistäkin jauhoista, leseistä, hiutaleista, rouheista, enimmäkseen kotimaisesta tattarista ja kaurasta.

Kerätään kesäpäivistä voimaa tulevaan pimeään vuodenaikaan!