Eilinen päivä kului Suomi 100 -juhlinnan merkeissä. Meidän perheessä se tarkoitti hyvän ruuan laittamista, herkkujen leipomista, kauniimmin kattamista ja pukeutumista. Seurasimme myös internetistä ja televisiosta juhlintaa muualla Suomessa, mikä lisäsi juhlan tuntua. Päivän mittaan myös musisoimme ja lapset keksivät hauskoja taiteiluja, maalasivat vesiväreillä ja nuorin järjesti teatteriesityksen. Kuuden aikaan sytytimme ikkunalaudalle kaksi sinivalkoista kynttilää ja kippistelimme limpparilla. Ilta kului sohvalla Linnan juhlia katsellessa.
Heli Pukin Koivukannel -runon sanoilla haluan toivottaa onnea kaikille suomalaisille tuleviin vuosiin.
Sydänkivenkin sisu soimaan saa
on vastatuulista joutsenen siivissä voimaa.
Sadut sammon kevät kieloina kukittaa
koivukannel ei hiljene kylmään routaan.
Pistepirkkona, karhuna
äärellä suuren maan
Pohjantähti on otsalla ohjaimenaan
ken uskoo ja toivoo ja rakastaa
tekee polkua
aikaan tulevaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti